Peruskestävyys on kehon kykyä tuottaa energiaa pääosin rasva-aineenvaihdunnan kautta pitkäkestoisissa ja matalatehoisissa suorituksissa. Peruskestävyys muodostaa tyypillisesti pohjan, jonka päälle rakennetaan kovemmat harjoitukset ja kilpailu-/pelikunto. Ilman hyvää peruskuntoa kovatehoinen harjoittelu jää torsoksi tai pahimmillaan johtaa ylikuormitukseen ja loukkaantumisiin.
Peruskestävyysharjoittelu kehittää elimistön kykyä käyttää happea (aerobinen kapasiteetti) ja polttaa rasvaa energiaksi. Tämä tapahtuu pääosin sykealueella, joka on noin 60–75 % maksimisykkeestä. Peruskestävyysharjoituksissa energiantuotto perustuu lähes täysin rasva-aineenvaihduntaan, mikä säästää lihasten glykogeenivarastoja ja parantaa kykyä ylläpitää suorituksia pitkään ilman energian loppumista.
Peruskestävyys -alueella treenatessa solujen energiavoimalat eli mitokondriot lisääntyvät ja tehostuvat. Mitä enemmän mitokondrioita soluissa, sitä paremmin lihakset pystyvät hyödyntämään happea ja polttamaan rasvaa energiaksi. Myös hiussuonitus paranee eli lihaksiin kulkee enemmän verta, happea ja ravinteita. Tämä tarkoittaa parempaa jaksamista ja nopeampaa palautumista.
Peruskestävyysharjoittelu voi olla haastavaa, koska se vaatii malttia. Syke täytyy pitää riittävän matalana, jotta keho oppii käyttämään rasvoja energiaksi. Hyvä yleinen nyrkkisääntö on, että pystyisi puhumaan hengästymättä koko harjoituksen ajan. Harjoituksen ei tarvi tuntua raskaalta – päinvastoin, sen kuuluukin olla kevyttä ja pitkäkestoista.
Peruskestävyysharjoittelu on määräharjoittelua, jossa korostuvat pitkäkestoiset ja matalatehoiset suoritukset.
Huippu-urheilussa peruskestävyys on välttämättömyys. Peruskestävyys ominaisuutena mahdollistaa suuret harjoitusmäärät ilman ylikuormittumista ja parantaa kehon kykyä palautua raskaista treeneistä tai kilpailuista. Mitä parempi peruskunto, sitä kovempia harjoituksia voi tehdä ilman, että elimistö menee tilttiin. Lisäksi hyvä peruskestävyys parantaa suorituskykyä itse kilpailutilanteissa, koska keho säästää glykogeenivarastoja ja jaksaa puskea pidempään.
Peruskestävyys rakentaa peruskunnon, joten se on harjoituskauden perusta.
Painopiste on määrässä ja pitkissä peruskestävyysharjoituksissa. Tavoitteena kehittää hapenottokykyä ja energiantuottoa kehon rasvoista. Kisakautta lähestyttäessä kovatehoiset harjoitukset lisääntyvät, mutta peruskestävyysharjoittelua voidaan tarvita edelleen palautumiskyvyn ja peruskunto pohjan ylläpitoon.
Hyvä peruskunto tarkoittaa parempaa jaksamista esim. työelämässä ja vapaa-ajalla, vähemmän väsymystä ja enemmän energiaa. Lisäksi se parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä, alentaa verenpainetta ja parantaa rasva-aineenvaihduntaa.
Peruskestävyyslenkit ja erityisesti luonnossa tehtyinä rauhoittavat hermostoa ja pitävät kehon stressitasapainon kunnossa. Peruskestävyysharjoittelu edistää kehon ja aivojen palautumista, parantaa unenlaatua ja auttaa kehoa palautumaan optimaaliseen tilaan ennen seuraavia kovia treenejä.