Psyykkinen vahvuus - Mielen taitojen harjoituskirja (Kirjareflektio)

07.10.2021

Psyykkinen vahvuus on Jarmo Liukkosen kirjoittama kirja psyykkisistä taidoista ja niiden harjoittelusta. Jarmo Liukkonen on liikuntapedagogiikan professori sekä liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti, joka on tutkinut psyykkisiä taitoja pitkään. Hän toimii myös psykologisen valmennuksen konsulttina urheilijoille ja yrityksille (Adlibris.com 2021).

Mitä on psyykkinen vahvuus?

Mielestäni psyykkinen vahvuus on hyvää itsetuntemusta, mikä edesauttaa itseluottamusta, motivaatiota, itsetuntoa, myönteistä itsepuhelua ja tunteiden säätelyä. Psyykkisesti vahva ihminen tuntee itsensä ja omat rajansa. Hän ymmärtää mistä tunteet tulevat ja tietää, miten tunteet tulee käsitellä, jotta tunne pysyy hallinnassa. Itse koen tunnistavani tunteet ja niiden syntyperät melko hyvin. Negatiivisia tunteita kokiessani olen helposti yrittänyt kieltää ja poistaa tunnetta, mutta tämä vain pahentaa tunnetta. Negatiivinen tunne tulisi ottaa vastaan myönteisellä asenteella ja hyväksyä se sekä tutustua tunteeseen. Tiedän, että negatiivisen tunteen vallatessa, mieleni on hyvin vaikea löytää myönteistä lähestymistapaa tunnetta kohtaan, mutta se vaatiikin harjoittelua.

Psyykkisten taitojen harjoittelu

Psyykkisiä taitoja voidaan harjoitella muun muassa rentoutusharjoituksilla, mielikuvaharjoituksilla, tavoitteiden asettamisella ja reflektiolla. Rentoutusharjoituksena toimii hengitysharjoitukset, tietoisuusharjoitukset ja läsnäoloharjoitukset kuten meditaatiot, mindfulness etc. Mielikuvaharjoittelussa voidaan keskittyä joko aikaisempiin onnistumisiin tai tulevaan haasteeseen valmistautumiseen. Aikaisemmista onnistumisista muistutetaan itseämme onnistumisen kokemuksesta, joka lisää itseluottamusta ja kyvykkyyden tunnetta nykyhetkeen. Mielikuvaharjoittelussa voidaan myös keskittyä tulevaan haasteeseen ja mielessä käydä läpi siihen liittyviä tapahtumia ja tietenkin tulevaa onnistumista. Tavoitteenasettelulla voidaan lisätä motivaatiota ja kehittää itseluottamusta tavoitteen saavuttamisen johdosta. Reflektiolla voidaan analysoida omia tunteita, tehdä johtopäätöksiä ja kehittää tulevaisuudessa suhtautumista tunteeseen. Läpikäytyäni psyykkisten ominaisuuksien harjoittelun työkaluja, haluan avata omia kokemuksiani harjoituksista. Olen ottanut rentoutusharjoitukset viikoittaiseen käyttöön arjessani. Tiimiakatemialla päivät ovat välillä pitkiä ja uuvuttavia, joten teen usein meditaatioharjoituksen (n.20min) heti työpäivän jälkeen ennen jääkiekkotreenejä. Meditaatiolla saan usein (en aina) aivoni ja kehoni rentoutettua. On ihmeellistä, miten 20 minuutin harjoituksella saa niin nopeasti niin tehokkaan avun rentoutumiseen. Voisin verrata tv:n tai somen selailua ikään kuin lataisi kehon akkuja vanhalla mini usb laturilla, niin meditaatiolla saa ladattua kehoa kuin USB-C Fast charge boostilla. Olen joutunut tutustua omiin pelkoihini viime aikoina hyvin paljon. Olen kokenut ja kärsinyt erilaisista paniikkioireista, jotka ovat välillä olleet hyvin vahvoja ja välillä lievempiä. Akuuttina apuna paniikkioireisiin on toiminut syvähengitysharjoitukset. Ilmaa hengitetään nenän kautta syvään sisään ja suun kautta hitaasti ulos. Tätä kutsutaan palleahengitykseksi ja tällä saan rauhoitettua oloani, verenpainettani ja jännitystäni ahdistavissa tilanteissa.

Itseluottamus

Kirjan mukaan itsepuhelu on avain itseluottamukseen. Olen tästä samaa mieltä. Luulen ja tiedän, että mielen vahvuutta ei edes voida käsittää. Mielestäni voimme itsepuheella uskotella itsellemme lähes mitä tahansa. Sanoisin, että taitavalla itsepuhelulla voisin luoda persoonani lähes uudelleen ja asettamaan mindsetin itselleni, jossa olen esimerkiksi menestynyt autokauppias tai Suomen paras räppäri. Itsepuhelu, jonka ainoana tavoitteena on jatkuvasti muistuttaa pystyvyyden tunteesta, eikä ihminen reagoi ulkoisiin negatiivisiin tekijöihin muulla kuin minä näytän teille, niin lähes varmasti saavuttaa tavoitteen myös muiden silmissä. Kun uskoo itseensä ja omaan juttuunsa 100 prosenttisesti, niin mielestäni ihminen voi olla mitä vain. Kaikki on kiinni oikeasta mindsetistä ja asenteesta. Tärkeintä on, että itse tiedät mitä olet ja mitä haluat olla. Itseluottamuksen harjoittelussa tulisi unohtaa kaikki kielteiset itsepuheet esim. en pysty tähän, Elias älä menetä kiekkoa siniviivalla, älä jännitä esiintymistäsi yms. Ihmisen mieli ei ymmärrä kieltämistä. Mielessämme on vain mielikuva tilanteesta, jossa epäonnistumme, ja näin ikään kuin mielikuvalla harjoitellaan epäonnistumista. Itseluottamuksen harjoittamiseksi tulisi keskittyä ajatuksissa onnistumisiin, niin mielikuvissa harjoittelet onnistumista ja parannat kyvykkyyden tunnettasi. Haluan laittaa kirjasta ylös itseluottamusharjoituksen tähän, jota tulisi harjoitella viikoittain. Tämä harjoitus tehdään itsepuheluna toistaen näitä lauseita itselleen. Tällä saadaan "huijattua" tai uskoteltua mielellemme kyvykkyyden tunnetta.

Päivä päivältä koen itseni paremmaksi. Kaikki mihin ryhdyn kiinnostaa minua yhä enemmän. Voin fyysisesti paremmin ja koen itseni terveeksi. Jaksan toimia ja suorituskykyni on parempi. Tunteet antavat minulle lisää voimaa. Päivä päivältä tulen tasapainoisemmaksi. Aikaisemmat kokemani pelot muuttuvat haasteiksi ja itsevarmuudeksi. Mieleni muuttuu päivä päivältä selkeämmäksi, rauhallisemmaksi ja keskittyneeksi. Muistini paranee ja osaan laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Näen asiayhteydet aiempaa selvemmin. Joka päivä tunnen voimakkaampaa hyvinvointia. Tunnen itseni vahvaksi. Pystyn rentoutumaan henkisesti sekä fyysisesti. Tunnen joka päivä lisääntyvää itsenäisyyttä. Tulen luottavaiseksi omien mielipiteiden suhteen. Pystyn kaikkeen siihen mihin minun tulee pystyä. Tunnen, kuinka seison omilla jaloillani koska luotan itseeni, kykyihini, ajatuksiini, suorituksiini ja arvostan omia mielipiteitäni. Näen selvästi, kuinka tulen kehittymään ja parantamaan mielen tasapainoa (Liukkonen 2020).

Motivaatio

Motivaatio jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. Ulkoinen motivaatio tarkoittaa ulkoisten asioiden kuten palkkioiden, pakotteiden tai muiden ulkopuolelta tulevien motivaattoreiden käyttämistä motivaation lähteinä. Sisäinen motivaatio on ihmisestä itsestään tuleva energianlähde toiminnalle. Se on halua itsensä takia tehdä työtä tai harrastaa liikuntaa, josta nauttii ja saa onnistumisen kokemuksia sekä mahdollisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksia.

Tavoitteet

Tiimiakatemian treeneissä puhuimme tavoitteista ja muistan vielä pitämäni puheenvuoron, kun kerroin, että tavoitteet motivoivat sen pienen hetken, kun ne luodaan, mutta unohtuvat lähes heti seuraavina päivinä. Tämän puheenvuoron jälkeen olen pohtinut ristiriitaisesti omaa suhtautumistani tavoitteisiin. Minä tykkään luoda tavoitteita ja saada niistä motivaatiota hetkellisesti, mutta loppujen lopuksi ne eivät ole merkannut minulle oikein mitään. Minulla taitaa olla jokin trauma tai pelko liittyen tavoitteisiin. Ehkä en ole jääkiekko/opiskelu-uralla saavuttanut tavoitteita ja sisimmissäni en halua kohdata uusia epäonnistumisia tavoitteiden suhteen. Minulle tekisi varmasti hyvää saavuttaa, niin kuin kenelle tahansa, tavoite ja saada onnistumisen tunne siitä, jotta saisin uskoa tavoitteiden saavuttamisille. Tavoitteet tulisi olla pieniä, jotta ne ovat saavutettavissa. Toki elämässä voi olla myös isojakin tavoitteita, mutta ensisijaisen tärkeää olisi paloitella isot tavoitteet pienemmiksi välitavoitteiksi, niin ne konkretisoituvat.

Lähteet: Liukkonen, J, 2020; Psyykkinen vahvuus - Mielen taitojen harjoituskirja