”Jokaisessa työssä on jotakin hauskaa. Kun löydät tehtävästä sen hauskuuden, siitä tulee sinulle kuin leikkiä.” – Maija Poppanen
Mitä on luontainen johtajuus?
Tässäpä heitin itselleni ansan tällä kysymyksellä. Mitä minulle luontainen johtajuus tarkoittaa tällä hetkellä? Mistä ihmiselle syntyy tarve toimia lauman johtajana ja suunnannäyttäjänä? Miksi joku haluaa johtaa ja joku toinen tyytyy olemaan johdettavana? Miten evoluutio on rakentanut meidät ja onko meille ennalta asetetut roolit? Olisihan se vaikea tilanne, jos jokainen ihminen ja nisäkäs haluaisi toimia johtajana tekemässä päätöstä yhteisönsä hyväksi. Varmasti ristiriitaa olisi paljon enemmän ja myös turhia taisteluita enemmän. Vai olisiko ne edes turhia taisteluita johtajan asemasta. Mikä on edes turhaa? Mikä on tärkeetä? Elämä on täynnä kysymyksiä ja mysteerejä. Herää kirjan Start With Why pohjalta myös ajatuksia miksi teemme mitä teemme. Nyt minun olisi tärkeää tehdä päätös alkaa reflektoimaan ajatuksia minun näkökulmastani, mutta mitkä ovat aidosti minun ajatuksiani ja mitkä ympäristöstä opittua. Tuntuu, kuin kaikki ajatukseni olisi ympäristöltäni opittua. Tässä kohtaa minun olisi tärkeä tunnistaa omat arvoni ja ajatella asioita niiden pohjalta.
Tutkimuksien mukaan 50% ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa kasvatus, kokemukset ja ympäristö ja 50% käyttäytymiseen vaikuttaa perimä. Muistaakseni tätä tutkimusta kuitenkin ollut vaikeata sanoa täysin varmaksi. Eli voisin ajatella, että luontainen johtajuus syntyy perimän sekä kokemuksien synnyttämänä esimerkiksi, jos on tarvinnut kasvatuksessaan tehdä paljon päätöksiä muiden puolesta, niin voisi puhua siitä syntyvän luontaista johtajuutta myöhemmällä iällä. Minä olen perheeni neljänneksi nuorin, joten siinä voi olla syy, että johtajuutta minulla on ollut vähemmän. Roolini on enemmänkin pohdiskelija, haastaja ja hyväksyjä. Tämä on lähempänä nykypäivänä puhuttavaa valmentavaa johtajuutta. Voisiko roolini ja paremmin sanottuna mielenmallini olla syntyjään siitä neljänneksi nuorimman asemasta, joka ei ole saanut/halunnut olla tekemässä päätöksiä leikkikentällä lapsuudessa. Kuitenkin aina opetetaan, että emme ole yhtä kuin mielemme, vaan mieli on työkalu, jota pitää osata käyttää. Eli tämä voisi olla oma harha käsitykseni.
Aloita kysymällä miksi.
Simon Sinekin kirjan tärkein oppi kirjasta tulee nopeasti selväksi. Aloita kysymällä miksi. Minä ja moni muu tekee varmasti paljon asioita elämässään miettimättä miksi kysymystä lainkaan. Ne voivat olla rutiineja ja tapoja, joita isovanhemmat ovat jo toteuttaneet ja se periytyy sukupolvelta toiselle. Miksi kysymys on tärkeä ja sopii lähes jokaiseen tilanteeseen elämän pyörteissä. Jos lähtisin reflektoimaan miksi kysymystä, niin tästä reflektiosta ei tulisi loppua ikinä ja päätyisin ajatuksiin, ettei missään ole mitään järkeä. Selvästikään mieleni ei ole vielä tarpeeksi viisas ratkaisemaan tätä vaikeaa ja kiehtovaa kysymystä. Ehkä voin olla tyytyväinen siihen, etten tiedä syytä miksi kaikki tämä tapahtuu minulle ja sinulle. Jos tietäisin, olisiko elämä elämisen arvoinen?
”Suuret johtajat inspiroivat ihmisiä toimimaan” (Sinek 2022)
Johtajan tärkein vahvuus on innostaa ihmiset tekemään asioita tietyn tavoitteen tai tunteen saavuttamiseksi. Mielestäni hyvä johtaja tuntee itsensä ja tavoitteensa, jotta johtaja osaa ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka jakavat saman tavoitteen. Johtajan tulee käsitellä koko yhteisöään tasavertaisesti ja olla aina valmis ottamaan ”luodin” yhteisönsä ja tavoitteensa puolesta. Tehokkaita keinoja hyvään johtamiseen olisi avoimuus ja haavoittuvuuden näyttäminen, ihmisten kuunteleminen ja niihin reagoiminen, päätöksenteko, joka huomioi kaikkien näkökulmia sekä vilpitön halu saada ihmiset kokemaan itsensä tärkeäksi arjessaan.
Miksi haluaisin yrittäjäksi?
Tullaan kysymykseen, miksi haluaisin yrittäjäksi? Lähtökohtaisesti haluaisin luoda arkeni, jossa voin itse tasapainotella työn ja vapaa-ajan kanssa. Haluan vaikuttaa omalla työpanoksellani ympäristöön ja maailmaan positiivisesti. Haluan luoda ihmisille parempaa tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä. Haluan tienata semmoisia rahasummia, jottei tarvitse miettiä mitä tuotteita lähikaupasta ostaa hinnan puolesta. Haluan saada arvostusta ja kunnioitusta muilta ihmisiltä. Annan hetken ajatuksen harhailulle. Voisiko manifestointi olla tehokasta yrittäjäuraa luodessa? Manifestoinnin kautta voisi ehkä olla mahdollista luoda ainakin parempia edellytyksiä menestymiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Täytyy myöhemmin palata manifestointiin ja sen opiskeluun. Mutta lähtökohtaisesti haluaisin kaikki yrittäjyyden parhaat puolet ja jättää stressaavat ja kuormittavat puolet pois. Kuitenkin menestys vaatii ponnistelua, sisua ja tahdonvoimaa.
”Johtajan tulisi tuntea ihmisen käyttäytymisen perusasiat” (Hiltunen 2012)
Millainen johtaja olen?
Johtajana oon aika arka. En tykkää kantaa vastuuta ja mulle on vaikea tehdä päätöksiä toisten ihmisten puolesta, joita en tunne kovin hyvin. Taas jos toimin ihmisten kanssa kenet minä tunnen hyvin, niin nautin siitä, että saan tehdä päätöksiä ja johdattaa tiimiä. Esimerkkinä tulee, kun pelaan jotain videopelejä kavereideni kanssa tai harrastepelejä liikkuen, niin silloin usein minulla on helppo ottaa johtajuutta ja neuvoa miten voisi tehdä. En osaa sanoa miksi tiimiakatemialla en ole ottanut johtajuutta niinkään paljon mitä alussa olisin ajatellut. Ehkä se voi johtua siitä, että ilmapiiri meidän tiimissämme ei ole ollut kovinkaan hyvä, että olisin uskaltanut ottaa johtajan paikan ja tehdä päätöksiä. Koen kuitenkin olevani valmentava johtaja. Tykkään siitä, että saan kysellä ihmisiltä kysymyksiä ja ymmärtää heitä, mutta olen viime aikoina huomannut, että kun paljon kysyn kysymyksiä ihmisiltä ja utelen niin se johtaa toisinaan tilanteeseen, että en uskalla kysyä kysymyksiä sillä minulla on tunne että olen kysynyt jo paljon kysymyksiä enkä voi koko ajan udella vaikka tältä ihmiseltä en olisi kysynytkään yhtäkään kysymystä.
Käy tutustumassa yritykseeni ja valmennustoimintaan osoitteessa: Fysiikkavalmentaja.fi
Millainen johdettava olen?
Luulen että johdettavana olen aika haastava ainakin tiimiakatemialla. Minulle on ollut vaikeaa sitoutua tiimimme yhteisiin tavoitteisiin, sillä tavoitteet ovat olleet joko epämääräisiä tai ne eivät ole miellyttäneet minua. Roolini on viime aikoina ollut haastaa johtoamme ja tuoda uusia näkökulmia tekemiseen. En ole tehnyt tätä tietoisesti, mutta reflektoidessani huomaan minun ehkä toimivan näin. Jos mietin johdettavana oloa muualla, kuin tiimiakatemialla, niin koen olevani aktiivinen ja utelias saavuttamaan tavoitteet. Työympäristöissä olen aina halunnut tehdä muista työntekijöistä parempia ja helpottaa heidän työtänsä avuliaisuudella.
Millaista Hohkeen johtajuus on ollut eri vuosina?
Ensimmäinen vuosi meni toisiimme tutustuessa sekä arkea muodostaen. Tiimiliideri teki hienoa työtä ilmapiirimme eteen sekä osasi kantaa meitä hienosti reppuselässä, jos oli tarvetta. Toisena vuonna kuuluin itsekin johtoryhmään. Toinen vuosi meidän johtajuuskaudellamme oli mielestäni melko suorituskeskeinen ja vaativa. Toisena johtajakautena tartuimme paljon ongelmakohtiin, usein vain ehkä liian myöhään. Toisen vuoden johtajuus oli kaukana valmentavasta johtajuudesta. Nyt viimeiseinä vuonna kausi on ollut melko mallikas johtajien puolesta. Ehkä virheistä on opittu ja osataan suunnata energia positiivisiin asioihin.
”Työntekijöiden johtaminen ei ole pelkkä vastuullisuusteko, vaan se on hyväksi myös bisnekselle” – Petteri Kilpinen
Kestävä johtaminen
Mielestäni johtamisen tulee olla tulevaisuudessa kestävää ja vastuullista. Meidän ja yrityksien tulee omaksua uusia tapoja johtaa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. On erityisen tärkeää johtaa itseään ja muita tekemään ilmastoystävällisempiä asioita maapallolla. Mielestäni tähän aiheeseen liittyy vahvasti myös ihmisten hyvinvointi nykyhetkessä. Johtajien olisi tärkeä huolehtia ja tarjota johdettavilleen työkaluja hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden löytämiseen nykyhetkestä. Vaikka uutisointi ilmastonmuutoksesta ja sodan nykytilanteesta voi olla tärkeää, niin mielestäni se voi olla valtava kuormittava ja pelkoa herättävä asia ihmisen elämässä. Jos ihminen jatkuvasti täyttää mielensä pelon tunteella, niin hyvinvointi ja läsnäolon voima varmasti kärsii. Olisi siis todella tärkeää johdettavien pienin teoin vaikuttaa tapa kerrallaan yrityksessä tai yhteisössä tapojen muuttamiseen kohti kestävämpää nykyhetkeä. Loppujen lopuksi tärkeintä on se, että ihminen voi hyvin omassa ympäristössään ja mielessään sekä elää läsnä omassa arjen kuplassaan. Siihen johtaja voi vaikuttaa omilla teoillaan.
”Ymmärryksen paradoksi on se, että ihminen ymmärtää oikeasti vain sen, mitä hän on henkilökohtaisesti kokenut” (Kamensky 2014)
Pelataan tällä hetkellä salibandy joukkueeni kanssa playoff-pelejä. Havahduin nopeasti siihen, että voiko tämä Kamenskyn lausahdus pitää paikkaansa. Minulle tuli mieleeni esimerkki itsestäni tästä Kamenskyn lainauksesta. Minun on helppo ymmärtää urheilijaa, jos häntä jännittää tai hän kokee epävarmuutta itsessään. Siksi koska olin itse tämmöinen urheilukentällä. Mutta minä en aidosti osaa ymmärtää ihmisen kokemusta siitä, että on palava halu voittaa ja tehdä mitä vain voittamisen eteen. Havahduin tähän, että tälläkin hetkellä fysiikkavalmentajan roolia lähestyn pelaajia sillä ajatuksella, että mitä jos häntä jännittää tai pelaaja tuntee itsensä epävarmaksi.
Miten kirjoja lukiessa ja reflektioidessa? Nyt on kolmas vuosi menossa lukemista ja tietoista reflektointia. Syntyi ajatus siitä, että jätänkö useita tärkeitä asioita kirjoista huomioimatta, sillä en ymmärrä niitä tai en saa mitään tarttumapintaa niihin. Opin parhaiten käytännön tekemisen kautta. Miten voisin saada kirjoista enemmän irti? Miten voisin haastaa itseäni ymmärtämään teemoja, jotka ovat minulle uusia? Uskon, että se tulee asioiden toistamisella ja käytännön tekemistä tehdessä ne istutetut siemenet eli uudet opit voivat puhjeta kukkaan mielessäni.
”Urheilu toimii usein liiketoiminnan vertailukohteena” (Kamensky 2014)
Strateginen johtaminen kirjassa annettiin tämä lainaus ja näinhän se on. Liike-elämä on täynnä urheilujoukkueiden esimerkkejä. Niin on myös Petteri Kilpisen kirjoittama Inspiroitunut kirja, joka toistaa vähän väliä suurten urheiluliigojen menestyksen salaisuuksia. Miksi taas urheilussa ei käytetä liike-elämän esimerkkejä? Mielestäni urheilujoukkueet voisivat oppia todella paljon johtamisesta, itsensä johtamisesta ja henkilöbrändäyksestä liike-elämän puolelta. Toki urheilijan ei ole välttämättä hyvä miettiä liikaa kaupallisia tarkoituksia, vaan suorittaa omaa lajiaan parhaalla mahdollisella tavalla menestyäkseen. Menestyvät urheilujoukkueet sitouttavat tiiminsä tavoitteisiin ja asettaa urheilijat omiin rooleihin. Ehkä tämä on se yksi tärkeimpiä juttuja urheilussa. Samalla, kun urheilu on viihdettä, niin menestystarinat tavoittavat suuret yleisömäärät ja sen takia niitä voidaan hyvin käyttää esimerkkeinä loistavasta tiimityöskentelystä.
Mistä strategiassa on oikeastaan kysymys?
Ymmärrän strategian olevan yrityksen tärkeä työkalu sen toiminnan ytimen määrittelyssä. Strategia on kuin pelikirja, joka antaa suuntaviivat yrityksen toiminnalle. Strategian tavoitteena on tehdä yrityksen liiketoiminnasta organisoidumpaa ja johdonmukaista. Strategioita on monia kuten markkinointistrategia, myyntistrategia, kasvustrategia tai johtamisstrategia. Strategiat sisältävät muun muassa kohderyhmän tai asiakkaan tunnistamista, arvot, mission, vision, yrityksen yhtenäisen linjauksen tiettyyn asiaan, brändin, toimintatavat sekä mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Strategiat ovat välttämättömiä yrityksille, jotka haluavat tehdä johdonmukaista liiketoimintaa.
Miksi strategia?
Miksi sitten strategioita tehdään? Miksi yrityksellä on strategia olemassa? Uskon, että strategia selkeyttää toimintaa niin johtajalle, kuin koko henkilöstölle. Hyvin ja huolellisesti tehty strategia parantaa uusien henkilöiden yrityksen tavoitteen ymmärtämistä. Yrityksellä on usein missio ja visio yrityksen vaikutuksesta maailmaan. Strategiaan ne saa kirjoitettua ylös ja niihin voi aina palata tarvittaessa. Juuri lyhyen keskustelun jälkeen loistavan valmentajamme Jannen kanssa sain uusia näkökulmia strategiaan. Strategia tukee tiukoissa tilanteissa yrityksen päätöksentekoa.
Miten strategioita luodaan?
Ymmärtääkseni strategioita luodaan usein pitkissä ajanjaksoissa ja strategian ajatusten annetaan hautua pitkään. Eli strategia ei synny yhdessä yössä, kuin se on ehkä minulla tiimiakatemia urani aikana syntynyt. Tärkeää olisi varmasti miettiä mitä strategioita tarvitaan ja miksi. Strategian ytimessä täytyy olla jokin tietty tavoite, joka halutaan saavuttaa organisoidusti.
Mitä strategioita olen itse luonut?
Itse olen luonut strategioita verkkosivujen myyntiin, valmennuspalveluiden myyntiin ja markkinointiin, FeelEnergyyn sekä useita projektisuunnitelmia. Strategia osaamiseni on mielestäni melko vähäistä ja olen ymmärtänyt sen, ettei sitä tule synnyttää yhdessä päivässä. Kun olen luonut strategioita, niin niiden seuranta on jäänyt ja strategiat ovat olleet tiedostojen seassa käyttämättöminä. Osaltaan haen selitystä tähän sillä, kun tiimiakatemialla on jatkuvasti mielenpäällä uutta projektia ja tehtävää, jota täytyy suorittaa, niin on haastavaa keskittyä tiettyyn asiaan.
– Elias
Lähteet:
Bärlund, A; Perko, S; 2013; Kestävä johtajuus
Hiltunen, A; 2012; Johtamisen taito
Kamensky, M; 2014; Strateginen johtaminen
Kilpinen, P; 2022; Inspiroitunut
Sinek, S; 2022; Start With Why
